Olen ehdolla jatkokaudelle sekä Espoon kaupunginvaltuustoon (319) että Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon (2248).
Espoon kaupunki
Sivistys ja koulutus takaavat elintasomme ja hyvinvointimme. Siksi kunnan on pidettävä kaikista kouluasteista ja päiväkodeista hyvää huolta. Tärkein tekijä ovat varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukioiden työntekijät. Työntekijöiden voidessa hyvin myös lapset ja nuoret voivat hyvin – ja tulokset ovat hyviä. Tilojen pitää olla kunnossa ja käyttöön soveltuvia, niiden rakentamisessa ja remontoinnissa on kuunneltava käyttäjien mielipiteitä. Erityisryhmät ja mm. oppilaiden kielivalinnat pitää huomioida tarpeidensa mukaan. Kaikki, myös hyvin pärjäävät oppilaat, ansaitsevat oman tasonsa mukaista opetusta.
Rakennetaan Espoosta viihtyisää kaupunkia. Pientaloalueet ja viheralueet ovat asukkaille tärkeitä – ei betonoida niitä. Keskeisille paikoille ja liikenteen solmukohtiin voidaan rakentaa korkeampaakin, kunhan pidämme huolta rakentamisen laadusta, viihtyisyydestä ja lähiluonnosta.
Sujuvat liikenneyhteydet kuuluvat kaikille kulkumuodoille. Autoilun rajoittaminen, tarkoituksellinen haittaaminen, tietullit, uudet pysäköinti- tai muut lisämaksut eivät ole oikeaa liikennepolitiikkaa. Pysäköintipaikkojen riittävyydestä on huolehdittava. Joukkoliikenteessä matka-aikoihin on kiinnitettävä huomiota: runkolinjaideologia on tehnyt monen espoolaisen aiemmin sujuvista matkoista kohtuuttoman hitaita ja hankalia – ja joukkoliikenne menettänyt sen myötä houkuttavuuttaan.
Maahanmuuton ongelmat ja lieveilmiöt koskevat erityisesti pääkaupunkiseutua. Niistä on voitava puhua rehellisesti ja suoraan, maton alle lakaisu ei hyödytä ketään. Resursseja on osoitettava suoraan ongelmien ratkaisemiseen ja kohdennettava oikein. Työllisyys- ja toimeentulotukitilastot osoittavat, että monessa asiassa on epäonnistuttu. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun tulee tarjota kaikille sellainen kielitaito ja koulutus, että jokainen taustastaan riippumatta kykenee myöhemmin hankkimaan koulutuksen työelämää varten ja saa realistisen mahdollisuuden työllistyä. Työllistymisen kuin myös kouluttautumisen esteet ja hidasteet on purettava – se hyödyttää meitä kaikkia. Niin ilmiselvältä kuin se kuulostaakin, on työllistyminen tehokkain keino ehkäistä sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä ja niiden seurauksena tulevia ongelmia.
Byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä. Kunta on asukkaitaan varten, ei päinvastoin. Kunnan ei pidä säädellä asukkaidensa koko elämää, vaan suoda puitteet hyvälle elämälle ja tuottaa sen mahdollistavat peruspalvelut. Ei ole kunnan poliitikkojen tai virkamiesten asia päättää, miten asukkaat liikkuvat, asuvat, elävät, syövät tai harrastavat. Näiden pitäisi olla ihmisten omia päätöksiä. Jos olet joskus yrittänyt saada lupaa puunkaatoon pihalta tai talon räystään värinvaihtoon, puhumattakaan omakotitalon rakentamisesta, tiedät, mitä byrokratia on. Lupa- ja valvontapalveluiden pitäisi olla sujuvia ja asiakaslähtöisempiä, asukkaiden hyväksi, ei kiusaksi. Karsimalla turhaa byrokratiaa ja sääntelyä voidaan resurssit kohdentaa tärkeämpiin kohteisiin kuten peruspalveluihin.
Ei veronkorotuksille. Kunnan tehtävä on tuottaa lakisääteiset peruspalvelut. Uusia kivoja hankkeita ja tärkeitä kohteita niiden lisäksi on helppo keksiä ja perustella. Ei voi kuitenkaan olla niin, että on kunnan tehtävä tuottaa kaikki hyvä maailmassa. Kunnan on ensisijaisesti huolehdittava siitä, että sen peruspalvelut ovat kunnossa. Verovarojen käyttäminen muuhun erityisesti silloin, jos se johtaa verotuksen kiristymiseen tai säästötoimiin peruspalveluissa on moraalisesti arveluttavaa.
– – –
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Saitko varattua ajan? Terveyspalveluiden ajanvaraus ja saatavuus myös kiireettömissä asioissa on saatava toimimaan. Asiakkaalla pitää olla tieto siitä, miten ajanvaraus etenee. Mahdollisuus varata aika myös toiseen kuin omaan toimipisteeseen, jossa aikoja on tarjolla.
Omalääkärimalli parantamaan hoidon laatua, saatavuutta ja jatkuvuutta. Malli vähentää virheiden mahdollisuutta ja tuttu lääkäri ymmärtää asiakkaan tarpeet. Kun vastuu potilaasta on nimetyllä lääkärillä, turhien käyntien määrä vähenee ja hoidon laatu paranee.
Digitaaliset palvelut täydentämään perinteisiä palveluita. Suuri osa terveyspalveluiden asiakkaista on halukkaita käyttämään myös digitaalisia palveluita. Sopivissa tilanteissa nämä vähentävät turhaa matkustelua, säästävät aikaa ja parantavat palveluiden saatavuutta.
ICT-hankinnoissa on edettävä kilpailutusten kautta ja valittava aidosti hyvä vaihtoehto. In-house-yhtiöiden palveluiden hankinnassa on noudatettava varovaisuutta ja kriittisyyttä; tuotteiden pitää olla mm. laadultaan, kilpailukyvyltään ja rajapinnoiltaan kunnossa.
Turvallisuus on asia, joka liitetään Suomeen. Viimeistään viime vuodet ovat osoittaneet, että sekään ei tule annettuna. Panostetaan turvallisuus- ja pelastuspalveluihin ja pidetään huolta siitä, että selviämme tarvittaessa myös kriisitilanteista.
Maakuntaverot on torpattava. Emme tarvitse kolmatta veroporrasta tai sen tuomaa byrokratiaa. Suomalaisia verotetaan jo tarpeeksi.