Suomi syrjäisenä maana idän ja lännen välissä on aina hyötynyt niistä, jotka ovat tänne halunneet vilpittömin mielin tulla asumaan ja tekemään töitä. Maahanmuutto naapurimaistamme ja Euroopasta on yhä Suomen ja suomalaisten menestymisen kannalta elintärkeää. Viime vuosina vilpillinen maahanmuutto on lisääntynyt. Suomen antoisa sosiaaliturvajärjestelmä houkuttelee maahamme väkeä, joka antaa vääriä tietoja taustoistaan, iästään ja maahantulon syistä. Vilpillinen maahanmuutto vie pohjan koko järjestelmältä. Vilpillistä maahanmuuttoa ei voi hyväksyä, sillä se tekee merkityksettömiksi myös ne maahanmuuttoa koskevat kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on vilpittömästi sitoutunut. Lisäksi on väärin, että suomalaiset auttamisenhalussaan saavat kärsiä seurauksia sellaisesta maahanmuutosta, jota ei sopimusten, sitoumusten ja lakien perusteella pitäisi tapahtua. Ei voida pitää oikeudenmukaisena tai edes kohtuullisena, että peruskoulujamme käyvät ikänsä, nimensä ja taustansa valehdelleet mahdollisesti muissa maissa vakaviin rikoksiin syyllistyneet henkilöt. Ei voida myöskään olettaa, että pieni Suomi kustantaisi loputtomiin ulkomaalaisille rikollisille paikkoja vankiloistaan. Vilpillisin perustein ja laittomasti Suomeen tulleet on syytä saattaa nopeasti ulos maasta. Maastamme turvapaikkaa hakevien henkilöiden oikeus turvapaikkaan ja heidän taustansa on selvitettävä mahdollisimman nopeasti. Jokainen vilpillisesti järjestelmää hyväksi käyttävä maahanmuuttaja vie paikan ja vähäisiä resursseja sellaisilta henkilöiltä, jotka aidosti olisivat turvapaikan tarpeessa ja oikeutettuja siihen. Se, että Suomeen saapuu järjestelmän kautta lähinnä parhaassa iässä olevia miehiä on merkki siitä, että järjestelmä ei nykyisellään toimi: hädänalaisimpia se ei näytä löytävän. Emme voi myöskään ajatella niin, että sosiaaliturvamme kuuluisi pelastaa koko maailma. Meidän on voitava todeta, että resurssimme eivät yksinkertaisesti riitä kaikille halukkaille, jos siltä näyttää. Vaihtoehtona on se, että sosiaaliturvan taso laskee pakon edessä kaikilta Suomessa asuvilta.     

Hallituksen sote-uudistuksessa näyttää olevan muutama päätavoite, jotka ovat Espoon kannalta huonoja. Erikoista kyllä, sen päätarkoitus näyttäisi olevan uusi väliporras hallintoon, maakunnat, jotka saisivat myös veronkanto-oikeuden. Tämä näyttää lähinnä siltä, että maakuntiin saadaan lisää byrokratiaa ja suojatyöpaikkoja, mikä ei tuota kenellekään lisää hyvinvointia. Toisekseen näyttää siltä, että myös tässä mallissa jatketaan verotulojen tasaamista maakuntien välillä, mikä tarkoitttaa suomeksi sitä, että espoolaisten maksamia maakuntaveroja siirretään jälleen pois Espoosta. Tulevaisuudessa espoolaisten verot siis lienevät aiempaa korkeammat ja espoolaisten sote-palvelut tuotetaan aiempaa vähemmällä rahalla. Ei näytä siltä, että Espoolle olisi mitään hyötyä sote-uudistuksesta, vaan tällainen suunnitelma pitäisi saada kaikin keinoin torpattua.

On. Hyvä esimerkki tästä on se, miten tuhrataan paljon resursseja järkevien ihmisten valvontaan. Jos joku haluaa kaataa omistamaltaan pihalta puita, pitää tehdä yksityiskohtainen hakemus puiden tarkkoine sijainteineen asemakaavassa ja tutkia puulajeja. Espoon kaupugin työntekijä tutkii hakemusta ja tulee todennäköisesti paikan päälle tarkistamaan, ovatko nimetyt puut todella sen lajisia, mitä on väitetty. Toinen ei tee hakemusta ja kaataa puut omin luvin. Kummassa kaupunki häviää enemmän? Entä jos talo remontoidaan ja julkisivuun tulee esim. uudenlainen pinta tai väri. Taas hakemuksia ja kaupungin arkkitehti tulee paikalle tutkimaan tilannetta. Uusi pinta tai väri saatetaan kieltää ja pyydetään muita ehdotuksia. Tämä on mielestäni sekä kaupungin että talon omistajan varojen tuhlausta. Etenkin kun voidaan nähdä, kuinka rumia taloja kaupunki itse on rakentanut tai kuinka hampaaton kaupunki on, jos joku ei hae lupaa ja pitää vaikka luvatonta rakennusta tontillaan.

En. On parempi, että pääkaupunkiseudun kaupungit pysyvät erillään, jottei demokratia karkaa liian kauas kuntalaisista. Nykyisillä kuntarajoilla päättäjillä on parempi tietämys omasta alueestaan. En lisäksi näe mitään haittaa siitä, että pääkaupunkiseudun kunnat kilpailevat keskenään palveluiden laadulla ja hinnalla. En voi kuvitella, että Espoon ja Helsingin yhdistelmästä tulisi nykyisiä kaupunkeja tehokkaampi, edullisempi, demokraattisempi tai muutakaan parempaa. Yhteistyötä on toki järkevää tehdä joka asiassa.

En näe siihen erityistä syytä. Molemmat kaupungit pärjäävät hyvin omillaan ja yhteistyö sujuu.

Minä itse.