Miten parantaisit kouluja?
Koulurakennukset
täytyy ensinnäkin saada kuntoon. En
säilyttäisi
vanhoja huonoksi osoittautuneita rakennuksia, vaan pahojen ongelmien
ilmetessä rakentaisin tilalle mieluummin uuden nykyaikaisen
koulun, oli aikaisemman homehtuneen rakennuksen arkkitehti sitten
kuinka nimekäs tahansa.
Korjaaminen on yleensä kalliimpaa kuin uusi rakennus ja
sillä
ei päästä huonosta rakenteesta tai
ongelmista
välttämättä eroon.
Peruskoulun ajatus pitäisi uskaltaa miettiä
uudelleen.
Erityisoppilaiden integroiminen tavallisiin luokkiin on kaunis ajatus,
joka toimii, jos heitä on suhteellisen
vähän. Jos
erilaisia erityisoppilaita on luokassa kolmasosa tai puolet, on
selvää, etteivät he saa tarvitsemaansa tukea
oppimiseen
eivätkä kyllä saa tavallisest oppilaatkaan,
vaan
opettajan aika menee aivan muuhun kuin opettamiseen. Täytyisi
rehellisyyden nimissä myöntää,
että
tasoryhmät eivät ole eriarvoistavia vaan tuiki
tarpeellisia,
jotta kukin saa tasoistaan opetusta.
Lisäksi on aivan selvää, että jos
joku tulokas ei
osaa suomen kieltä tai kirjoittaa vielä
kahdeksannella
luokalla, ei hän voi saada kahdessa vuodessa kasaan samaa
tutkintoa kuin oppilas, joka on käynyt yhdeksän
vuotta
koulua. Tällaisille oppilaille tarvitaan aivan uudenlaisia
ratkaisuja.
Opetusresurssien pitää vastata ryhmän
vaativuutta.
Oppivelvollisuuden jatkaminen täysi-ikäisyyteen
saakka ja
maksuton lukio tuovat uusia haasteita opetuksen
järjestäjille. On selvää,
että tähän
tarvitaan lisäresursseja, eikä niitä saa
ottaa pois
peruskoulun jo niukoista toimintavaroista. Ratkaistavaksi tulee
esimerkiksi kysymys siitä, miten toimitaan niiden
opiskelijoiden
kanssa, joita opinnot eivät ole yläasteenkaan aikana
kiinnostaneet. On väärin motivoituneita opiskelijoita
kohtaan, että merkittävä osa
vähäisistä
tukiresursseista valuu niille, jotka ovat
koulujärjestelmässä vain saadakseen
"päiväkodin".
Mitä mieltä
olet joukkoliikenteestä? Ajatko vain autoilijoiden etua?
Joukkoliikenne
on tärkeä osa liikennettä ja sillä
on paljon
käyttäjiä, joilla ei ole muita vaihtoehtoja.
Metron
rakentamisen myötä Espoon joukkoliikenne mullistui ja
mm.
suorat bussiyhteydet Helsinkiin pääosin lopetettiin.
Liityntäliikenne metroasemille on johtanut siihen,
että monen ihmisen
päivittäinen matka on hidastunut ja monimutkaistunut
kohtuuttomasti metron
aloittaessa. On nurinkurista, että metro hidastaa ja
vaikeuttaa
matkoja. Liityntäbussiyhteyksien pitäisi olla nopeita
ja
samalla Espoon sisäisten matkojen tekeminen julkisilla ei saa
muuttua mahdottomaksi. Kaikkia yhteyksiä ei voi
väkisin rakentaa runkolinja-ajattelun pohjalta. Matka-aika on
oleellisin kriteeri.
Jos työmatka kestää julkisilla
liikennevälineillä kaksin- tai
kolminkertaisen ajan
omaan autoon verrattuna, on hyvin vaikea saada ihminen
käyttämään tällaista
julkista yhteyttä.
Espoon joukkoliikenteen kohdalla pitäisi
päästä
eroon ajatuksesta, että kaikki bussiyhteydet ovat
kiemurtelevia
keräilylinjoja, jotka joka nurkalta poimivat ihmisiä
tiuhassa
olevilta pysäkeiltä, joista näkee
seuraavalle ja
matkustajan kokema matkanopeus pisteestä A pisteeseen B on
lohduttoman huono. Valitettavasti sama virhe tehtiin metron kanssa:
kiemurtelevalla linjalla yritetään kattaa koko
Etelä-Espoo ja samalla luovuttiin lopullisesti nopeista
matkoista
Espoosta Helsinkiin.
Joukkoliikenteen ja HSL:n ei mielestäni pitäisi
kilpailla muita liikkumismuotoja vastaan keksimällä
hidasteita ja haittoja esim. yksityisautoliikenteelle. Kukaan ei
hyödy liikkumisen haittaamisesta. Kaikkien liikennemuotojen
pitäisi olla mahdollisimman sujuvia. Joukkoliikenteen
pitäisi pyrkiä nopeisiin ja ihmisten tarvitsemien
yhteyksien tarjoamiseen. Laadukas ja nopea joukkoliikenne
kyllä saa matkustajansa - myös ilman tietulleja,
ruuhkamaksuja tai läpiajokieltoja.
Miten mieltä olet
maahanmuutosta?
Suomi
syrjäisenä maana idän ja lännen
välissä
on aina hyötynyt niistä, jotka ovat tänne
halunneet
vilpittömin mielin tulla asumaan ja tekemään
töitä. Maahanmuutto naapurimaistamme ja Euroopasta on
yhä Suomen ja suomalaisten menestymisen kannalta
elintärkeää. Viime vuosina vilpillinen
maahanmuutto on
lisääntynyt. Suomen antoisa
sosiaaliturvajärjestelmä houkuttelee maahamme
väkeä, joka antaa vääriä
tietoja taustoistaan,
iästään ja maahantulon syistä.
Vilpillinen
maahanmuutto vie pohjan koko järjestelmältä.
Vilpillistä maahanmuuttoa ei voi hyväksyä,
sillä se
tekee merkityksettömiksi myös ne maahanmuuttoa
koskevat
kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on
vilpittömästi
sitoutunut. Lisäksi on väärin, että
suomalaiset
auttamisenhalussaan saavat kärsiä seurauksia
sellaisesta
maahanmuutosta, jota ei sopimusten, sitoumusten ja lakien perusteella
pitäisi tapahtua. Ei voida pitää
oikeudenmukaisena tai
edes kohtuullisena, että peruskoulujamme
käyvät
ikänsä, nimensä ja taustansa valehdelleet
mahdollisesti
muissa maissa vakaviin rikoksiin syyllistyneet henkilöt. Ei
voida
myöskään olettaa, että pieni Suomi
kustantaisi
loputtomiin ulkomaalaisille rikollisille paikkoja vankiloistaan.
Vilpillisin perustein ja laittomasti Suomeen tulleet on syytä
saattaa nopeasti ulos maasta. Maastamme turvapaikkaa hakevien
henkilöiden oikeus turvapaikkaan ja heidän taustansa
on
selvitettävä mahdollisimman nopeasti. Jokainen
vilpillisesti
järjestelmää hyväksi
käyttävä
maahanmuuttaja vie paikan ja vähäisiä
resursseja
sellaisilta henkilöiltä, jotka aidosti olisivat
turvapaikan
tarpeessa ja oikeutettuja siihen. Se, että Suomeen saapuu
järjestelmän kautta lähinnä
parhaassa
iässä olevia miehiä on merkki
siitä, että
järjestelmä ei nykyisellään toimi:
hädänalaisimpia se ei näytä
löytävän. Emme voi
myöskään ajatella
niin, että sosiaaliturvamme kuuluisi pelastaa koko maailma.
Meidän on voitava todeta, että resurssimme
eivät
yksinkertaisesti riitä kaikille halukkaille, jos
siltä
näyttää. Vaihtoehtona on se, että
sosiaaliturvan
taso laskee pakon edessä kaikilta Suomessa asuvilta.
Mitä mieltä
olet maakunnista, terveydenhuollosta ja sote-uudistuksesta?
Hallituksen
sote-uudistuksessa näyttää olevan muutama
päätavoite, jotka ovat Espoon kannalta huonoja.
Erikoista
kyllä, sen päätarkoitus
näyttäisi olevan uusi
väliporras hallintoon, maakunnat, jotka saisivat myös
veronkanto-oikeuden. Tämä
näyttää
lähinnä siltä, että maakuntiin
saadaan
lisää byrokratiaa ja suojatyöpaikkoja,
mikä ei
tuota kenellekään lisää
hyvinvointia. Toisekseen
näyttää siltä, että
myös tässä
mallissa jatketaan verotulojen tasaamista maakuntien
välillä,
mikä tarkoitttaa suomeksi sitä, että
espoolaisten
maksamia maakuntaveroja siirretään jälleen
pois
Espoosta. Tulevaisuudessa espoolaisten verot siis lienevät
aiempaa
korkeammat ja espoolaisten sote-palvelut tuotetaan aiempaa
vähemmällä rahalla. Ei
näytä siltä,
että Espoolle olisi mitään
hyötyä
sote-uudistuksesta, vaan tällainen suunnitelma
pitäisi saada
kaikin keinoin torpattua.
Onko Espoossa liikaa byrokratiaa
ja holhousta?
On.
Hyvä esimerkki tästä on se, miten tuhrataan
paljon
resursseja järkevien ihmisten valvontaan. Jos joku haluaa
kaataa
omistamaltaan pihalta puita, pitää tehdä
yksityiskohtainen hakemus puiden tarkkoine sijainteineen asemakaavassa
ja tutkia puulajeja. Espoon kaupugin työntekijä
tutkii
hakemusta ja tulee todennäköisesti paikan
päälle
tarkistamaan, ovatko nimetyt puut todella sen lajisia, mitä on
väitetty. Toinen ei tee hakemusta ja kaataa puut omin luvin.
Kummassa kaupunki häviää enemmän?
Entä jos
talo remontoidaan ja julkisivuun tulee esim. uudenlainen pinta tai
väri. Taas hakemuksia ja kaupungin arkkitehti tulee paikalle
tutkimaan tilannetta. Uusi pinta tai väri saatetaan
kieltää ja pyydetään muita
ehdotuksia.
Tämä on mielestäni sekä kaupungin
että talon
omistajan varojen tuhlausta. Etenkin kun voidaan
nähdä,
kuinka rumia taloja kaupunki itse on rakentanut tai kuinka hampaaton
kaupunki on, jos joku ei hae lupaa ja pitää vaikka
luvatonta
rakennusta tontillaan.
Kannatatko Espoon yhdistämistä Helsinkiin?
En.
On parempi, että pääkaupunkiseudun kaupungit
pysyvät erillään, jottei demokratia karkaa
liian kauas
kuntalaisista. Nykyisillä kuntarajoilla
päättäjillä on parempi
tietämys omasta
alueestaan. En lisäksi näe mitään
haittaa siitä, että
pääkaupunkiseudun
kunnat kilpailevat keskenään palveluiden laadulla ja
hinnalla.
En voi kuvitella, että Espoon ja Helsingin
yhdistelmästä tulisi
nykyisiä kaupunkeja tehokkaampi, edullisempi, demokraattisempi
tai
muutakaan parempaa. Yhteistyötä on toki
järkevää
tehdä joka asiassa.
Kannatatko
Kauniaisten
yhdistämistä Espooseen?
En
näe siihen erityistä syytä. Molemmat
kaupungit
pärjäävät hyvin omillaan ja
yhteistyö sujuu.
Kannatatko
tietulleja tai
ruuhkamaksuja?
En.
Mielestäni ne kohdistuisivat aivan vääriin
ihmisiin ja
toimisivat jälleen yhtenä rangaistusverona
autoilijoille.
Tämä kirpaisisi esim. sellaisia
lapsiperheitä, jotka
eivät selviä arjesta kohtuudella ilman omaa autoa ja
jotka
maksavat autoilunsa itse.
Kannatatko Helsingin
sisääntuloväylien bulevardisointia?
En
missään tapauksessa. Tämä
lisäisi ruuhkia ja
nostaisi matka-aikoja huomattavasti. En lisäksi usko,
että
kukaan haluaisi vapaaehtoisesti asua niin liikennöidyn
valtabulevardin varrella.
Ketkä
rahoittavat kampanjaasi?
Minä itse.
Haluatko
kysyä
lisää tai antaa palautetta? Voit tehdä sen Palaute-lomakkeella.
|