Isto Havu
FM, tietotekniikan ja matematiikan opettaja, IT-asiantuntija
luottamusmies
varavaltuutettu
kahden pojan isä


Olen Kokoomuksen ehdokkaana kunnallisvaaleissa 2021 Espoossa...

...ja kerään tälle sivulle usein kysyttyjen kysymysten vastauksia. Ehkä löydät sinuakin askarruttavan tiedon täältä
.


Miten parantaisit kouluja?

Koulurakennukset täytyy ensinnäkin saada kuntoon. En säilyttäisi vanhoja huonoksi osoittautuneita rakennuksia, vaan pahojen ongelmien ilmetessä rakentaisin tilalle mieluummin uuden nykyaikaisen koulun, oli aikaisemman homehtuneen rakennuksen arkkitehti sitten kuinka nimekäs tahansa. Korjaaminen on yleensä kalliimpaa kuin uusi rakennus ja sillä ei päästä huonosta rakenteesta tai ongelmista välttämättä eroon.

Peruskoulun ajatus pitäisi uskaltaa miettiä uudelleen. Erityisoppilaiden integroiminen tavallisiin luokkiin on kaunis ajatus, joka toimii, jos heitä on suhteellisen vähän. Jos erilaisia erityisoppilaita on luokassa kolmasosa tai puolet, on selvää, etteivät he saa tarvitsemaansa tukea oppimiseen eivätkä kyllä saa tavallisest oppilaatkaan, vaan opettajan aika menee aivan muuhun kuin opettamiseen. Täytyisi rehellisyyden nimissä myöntää, että tasoryhmät eivät ole eriarvoistavia vaan tuiki tarpeellisia, jotta kukin saa tasoistaan opetusta.

Lisäksi on aivan selvää, että jos joku tulokas ei osaa suomen kieltä tai kirjoittaa vielä kahdeksannella luokalla, ei hän voi saada kahdessa vuodessa kasaan samaa tutkintoa kuin oppilas, joka on käynyt yhdeksän vuotta koulua. Tällaisille oppilaille tarvitaan aivan uudenlaisia ratkaisuja.

Opetusresurssien pitää vastata ryhmän vaativuutta.

Oppivelvollisuuden jatkaminen täysi-ikäisyyteen saakka ja maksuton lukio tuovat uusia haasteita opetuksen järjestäjille. On selvää, että tähän tarvitaan lisäresursseja, eikä niitä saa ottaa pois peruskoulun jo niukoista toimintavaroista. Ratkaistavaksi tulee esimerkiksi kysymys siitä, miten toimitaan niiden opiskelijoiden kanssa, joita opinnot eivät ole yläasteenkaan aikana kiinnostaneet. On väärin motivoituneita opiskelijoita kohtaan, että merkittävä osa vähäisistä tukiresursseista valuu niille, jotka ovat koulujärjestelmässä vain saadakseen "päiväkodin".

Mitä mieltä olet joukkoliikenteestä? Ajatko vain autoilijoiden etua?

Joukkoliikenne on tärkeä osa liikennettä ja sillä on paljon käyttäjiä, joilla ei ole muita vaihtoehtoja. Metron rakentamisen myötä Espoon joukkoliikenne mullistui ja mm. suorat bussiyhteydet Helsinkiin pääosin lopetettiin. Liityntäliikenne metroasemille on johtanut siihen,  että monen ihmisen päivittäinen matka on hidastunut ja monimutkaistunut kohtuuttomasti metron aloittaessa. On nurinkurista, että metro hidastaa ja vaikeuttaa matkoja. Liityntäbussiyhteyksien pitäisi olla nopeita ja samalla Espoon sisäisten matkojen tekeminen julkisilla ei saa muuttua mahdottomaksi. Kaikkia yhteyksiä ei voi väkisin rakentaa runkolinja-ajattelun pohjalta. Matka-aika on oleellisin kriteeri. Jos työmatka kestää julkisilla liikennevälineillä kaksin- tai kolminkertaisen ajan omaan autoon verrattuna, on hyvin vaikea saada ihminen käyttämään tällaista julkista yhteyttä. Espoon joukkoliikenteen kohdalla pitäisi päästä eroon ajatuksesta, että kaikki bussiyhteydet ovat kiemurtelevia keräilylinjoja, jotka joka nurkalta poimivat ihmisiä tiuhassa olevilta pysäkeiltä, joista näkee seuraavalle ja matkustajan kokema matkanopeus pisteestä A pisteeseen B on lohduttoman huono. Valitettavasti sama virhe tehtiin metron kanssa: kiemurtelevalla linjalla yritetään kattaa koko Etelä-Espoo ja samalla luovuttiin lopullisesti nopeista matkoista Espoosta Helsinkiin.

Joukkoliikenteen ja HSL:n ei mielestäni pitäisi kilpailla muita liikkumismuotoja vastaan keksimällä hidasteita ja haittoja esim. yksityisautoliikenteelle. Kukaan ei hyödy liikkumisen haittaamisesta. Kaikkien liikennemuotojen pitäisi olla mahdollisimman sujuvia. Joukkoliikenteen pitäisi pyrkiä nopeisiin ja ihmisten tarvitsemien yhteyksien tarjoamiseen. Laadukas ja nopea joukkoliikenne kyllä saa matkustajansa - myös ilman tietulleja, ruuhkamaksuja tai läpiajokieltoja.

Miten mieltä olet maahanmuutosta?

Suomi syrjäisenä maana idän ja lännen välissä on aina hyötynyt niistä, jotka ovat tänne halunneet vilpittömin mielin tulla asumaan ja tekemään töitä. Maahanmuutto naapurimaistamme ja Euroopasta on yhä Suomen ja suomalaisten menestymisen kannalta elintärkeää. Viime vuosina vilpillinen maahanmuutto on lisääntynyt. Suomen antoisa sosiaaliturvajärjestelmä houkuttelee maahamme väkeä, joka antaa vääriä tietoja taustoistaan, iästään ja maahantulon syistä. Vilpillinen maahanmuutto vie pohjan koko järjestelmältä. Vilpillistä maahanmuuttoa ei voi hyväksyä, sillä se tekee merkityksettömiksi myös ne maahanmuuttoa koskevat kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on vilpittömästi sitoutunut. Lisäksi on väärin, että suomalaiset auttamisenhalussaan saavat kärsiä seurauksia sellaisesta maahanmuutosta, jota ei sopimusten, sitoumusten ja lakien perusteella pitäisi tapahtua. Ei voida pitää oikeudenmukaisena tai edes kohtuullisena, että peruskoulujamme käyvät ikänsä, nimensä ja taustansa valehdelleet mahdollisesti muissa maissa vakaviin rikoksiin syyllistyneet henkilöt. Ei voida myöskään olettaa, että pieni Suomi kustantaisi loputtomiin ulkomaalaisille rikollisille paikkoja vankiloistaan. Vilpillisin perustein ja laittomasti Suomeen tulleet on syytä saattaa nopeasti ulos maasta. Maastamme turvapaikkaa hakevien henkilöiden oikeus turvapaikkaan ja heidän taustansa on selvitettävä mahdollisimman nopeasti. Jokainen vilpillisesti järjestelmää hyväksi käyttävä maahanmuuttaja vie paikan ja vähäisiä resursseja sellaisilta henkilöiltä, jotka aidosti olisivat turvapaikan tarpeessa ja oikeutettuja siihen. Se, että Suomeen saapuu järjestelmän kautta lähinnä parhaassa iässä olevia miehiä on merkki siitä, että järjestelmä ei nykyisellään toimi: hädänalaisimpia se ei näytä löytävän. Emme voi myöskään ajatella niin, että sosiaaliturvamme kuuluisi pelastaa koko maailma. Meidän on voitava todeta, että resurssimme eivät yksinkertaisesti riitä kaikille halukkaille, jos siltä näyttää. Vaihtoehtona on se, että sosiaaliturvan taso laskee pakon edessä kaikilta Suomessa asuvilta.     

Mitä mieltä olet maakunnista, terveydenhuollosta ja sote-uudistuksesta?

Hallituksen sote-uudistuksessa näyttää olevan muutama päätavoite, jotka ovat Espoon kannalta huonoja. Erikoista kyllä, sen päätarkoitus näyttäisi olevan uusi väliporras hallintoon, maakunnat, jotka saisivat myös veronkanto-oikeuden. Tämä näyttää lähinnä siltä, että maakuntiin saadaan lisää byrokratiaa ja suojatyöpaikkoja, mikä ei tuota kenellekään lisää hyvinvointia. Toisekseen näyttää siltä, että myös tässä mallissa jatketaan verotulojen tasaamista maakuntien välillä, mikä tarkoitttaa suomeksi sitä, että espoolaisten maksamia maakuntaveroja siirretään jälleen pois Espoosta. Tulevaisuudessa espoolaisten verot siis lienevät aiempaa korkeammat ja espoolaisten sote-palvelut tuotetaan aiempaa vähemmällä rahalla. Ei näytä siltä, että Espoolle olisi mitään hyötyä sote-uudistuksesta, vaan tällainen suunnitelma pitäisi saada kaikin keinoin torpattua.

Onko Espoossa liikaa byrokratiaa ja holhousta?

On. Hyvä esimerkki tästä on se, miten tuhrataan paljon resursseja järkevien ihmisten valvontaan. Jos joku haluaa kaataa omistamaltaan pihalta puita, pitää tehdä yksityiskohtainen hakemus puiden tarkkoine sijainteineen asemakaavassa ja tutkia puulajeja. Espoon kaupugin työntekijä tutkii hakemusta ja tulee todennäköisesti paikan päälle tarkistamaan, ovatko nimetyt puut todella sen lajisia, mitä on väitetty. Toinen ei tee hakemusta ja kaataa puut omin luvin. Kummassa kaupunki häviää enemmän? Entä jos talo remontoidaan ja julkisivuun tulee esim. uudenlainen pinta tai väri. Taas hakemuksia ja kaupungin arkkitehti tulee paikalle tutkimaan tilannetta. Uusi pinta tai väri saatetaan kieltää ja pyydetään muita ehdotuksia. Tämä on mielestäni sekä kaupungin että talon omistajan varojen tuhlausta. Etenkin kun voidaan nähdä, kuinka rumia taloja kaupunki itse on rakentanut tai kuinka hampaaton kaupunki on, jos joku ei hae lupaa ja pitää vaikka luvatonta rakennusta tontillaan.

Kannatatko Espoon yhdistämistä Helsinkiin?


En. On parempi, että pääkaupunkiseudun kaupungit pysyvät erillään, jottei demokratia karkaa liian kauas kuntalaisista. Nykyisillä kuntarajoilla päättäjillä on parempi tietämys omasta alueestaan. En lisäksi näe mitään haittaa siitä, että pääkaupunkiseudun kunnat kilpailevat keskenään palveluiden laadulla ja hinnalla. En voi kuvitella, että Espoon ja Helsingin yhdistelmästä tulisi nykyisiä kaupunkeja tehokkaampi, edullisempi, demokraattisempi tai muutakaan parempaa. Yhteistyötä on toki järkevää tehdä joka asiassa.

Kannatatko Kauniaisten yhdistämistä Espooseen?

En näe siihen erityistä syytä. Molemmat kaupungit pärjäävät hyvin omillaan ja yhteistyö sujuu.

Kannatatko tietulleja tai ruuhkamaksuja?

En. Mielestäni ne kohdistuisivat aivan vääriin ihmisiin ja toimisivat jälleen yhtenä rangaistusverona autoilijoille. Tämä kirpaisisi esim. sellaisia lapsiperheitä, jotka eivät selviä arjesta kohtuudella ilman omaa autoa ja jotka maksavat autoilunsa itse.

Kannatatko Helsingin sisääntuloväylien bulevardisointia?

En missään tapauksessa. Tämä lisäisi ruuhkia ja nostaisi matka-aikoja huomattavasti. En lisäksi usko, että kukaan haluaisi vapaaehtoisesti asua niin liikennöidyn valtabulevardin varrella.

Ketkä rahoittavat kampanjaasi?

Minä itse.


Haluatko kysyä lisää tai antaa palautetta? Voit tehdä sen Palaute-lomakkeella.

Havu