Autoilijoiden kurmottaminen riittää jo!
Autoilijat eivät kaipaa yhtään lisää veroja tai hidasteita. Tietullit, ruuhkamaksut ja pysäköintimaksut ovat keinoja kerätä autoilijoilta lisää veroja, jotka usein kohdistuvat jo valmiiksi korkeasti verotettuun työntekoon. Myöskään julkisen liikenteen ei pidä kilpailla yksityisautoilun kanssa tällaisia keinoja ehdottaen, vaan kiinnittämällä huomiota omaan palvelutasoonsa ja tarjoamalla riittävän nopeat kulkuyhteydet. Autoilijat maksavat jo osuutensa, uusia veronomaisia maksuja ei pidä toteuttaa. Liikenteen tarkoituksellinen hidastaminen ja haittaaminen vaikka tarkoituksella liian kapeaksi rakennetuilla kaduilla tai läpiajokielloilla, sotii kaikkea järkeä ja myös ympäristöarvoja ja turvallisuutta vastaan. Kaikkia liikennemuotoja, niin julkisia kuin yksityisiäkin tarvitaan. Pyöräilyn tai julkisen liikkumisen edistäminen ei saa merkitä sitä, että toisia liikkumismuotoja keinotekoisesti haitataan.

Maakuntaverot ja -himmelit torpattava!
Hallituksen ajama maakuntauudistus näyttää lähinnä keinolta siirtää entistä suurempi osuus Espoon ja muun pääkaupunkiseudun verotuloista maakuntiin ja suojatyöpaikkojen luomiselta maakuntien poliitikoille ja byrokraateille. Uutta tuloveroa kunnallis- ja valtionveron väliin ei todellakaan tarvita, veroja tässä maassa kerätään jo enemmän kuin tarpeeksi. Mallin toteutuessa espoolaiset saisivat tottua jatkuviin veronkorotuksiin ja varautua heikkeneviin terveyspalveluihin.

Koulut ja päiväkodit kuntoon!
Haluaisitko lapsesi käyvän koulua tai päiväkotia tiloissa, jota yksikään toinen toimija ei uskaltaisi tai haluaisi ottaa käyttöönsä? Onko oikein, että opetusryhmässä on erityistapauksia niin paljon, että heille tai muillekaan ei pystytä tarjoamaan oman tason mukaista opetusta? Koulut ja päiväkodit ovat kunnan lakisääteisiä peruspalveluita, joiden ensisijaisesti pitäisi olla kunnossa. Jos resursseja ei tässä kohdassa suunnata oikein henkilöstöön ja tiloihin, vaarantuu myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen taso. Työolojen pitää olla niin lapsilla kuin opettajillakin kunnossa. Opetukseen ja opettajiin kohdistetut säästötoimenpiteet kohdistuvat myös lapsiimme. Pienryhmiä tarvitaan mm.  tuen tarpeessa oleville kuin kieilivalintojenkin mahdollistamiseksi. Varhaiskasvatuksen ja alakoulun paikat on löydyttävä kohtuullisen läheltä lapsen kotia.  

Pientalo- ja viheralueet kuuluvat Espooseen!
Niin uusien asuinalueiden kaavoituksessa kuin myös vanhojen täydennysrakentamisessa on pantava jäitä hattuun! Espoosta ei pidä tehdä yhtä betonikuutiolähiötä. On esimerkiksi täysin väärä näkökulma pyrkiä hiilineutraaliksi kaupungiksi vaihtamalla pientalot elementtikerrostaloihin. Molempia tarvitaan, mutta asumisen laatu ja viihtyisyys, väljyys ja luonnonläheisyys ovat monille ne tärkeimmät syyt asua Espoossa. Lähiluonto kuuluu espoolaiseen asumiseen. Jos menetämme nämä, menetämme pian myös veronmaksajamme naapurikuntiin. Osin näin on jo käynyt.

Maahamuuton ongelmiin tartuttava!
Maahanmuuton ongelmat ja lieveilmiöt koskevat erityisesti pääkaupunkiseutua. Niistä on voitava puhua rehellisesti ja suoraan, maton alle lakaisu ei hyödytä ketään. Resursseja on osoitettava suoraan ongelmien ratkaisemiseen ja kohdennettava oikein. Esimerkiksi työllisyys- ja toimeentulotukitilastot osoittavat, että monessa asiassa on epäonnistuttu. Koulujärjestelmämme tulee antaa kaikille sellainen koulutus, jolla jokainen taustastaan riippumatta kykenee myöhemmin hankkimaan koulutuksen työelämää varten ja saa realistisen mahdollisuuden työllistyä. Työllistymisen kuin kouluttautumisen esteet ja hidasteet on purettava - se hyödyttää meitä kaikkia. Niin ilmiselvältä kuin se kuulostaakin, on työllistyminen tehokkain keino ehkäistä sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä ja niiden seurauksena tulevia ongelmia. Yhteiskunnallamme ei myöskään ole pitkällä tähtäimellä varaa siihen, että suuri osa väestöstä, jopa työtä tekevät, joutuvat hakemaan erilaisia tukia pärjätäkseen.

Byrokratiaa ja sääntelyä vähennettävä!
Kunta on asukkaitaan varten, ei päinvastoin. Kunnan ei pidä säädellä asukkaidensa koko elämää, vaan suoda puitteet hyvälle elämälle ja tuottaa sen mahdollistavat peruspalvelut. Ei ole kunnan poliitikkojen tai virkamiesten asia päättää, miten asukkaat liikkuvat, asuvat, elävät, syövät tai harrastavat. Näiden pitäisi olla ihmisten omia päätöksiä. Jos olet joskus yrittänyt saada lupaa puunkaatoon pihalta tai talon räystään värinvaihtoon, tiedät, mitä byrokratia on. Ja tämä onvielä pientä. Karsimalla turhaa byrokratiaa ja sääntelyä voidaan resurssit kohdentaa tärkeämpiin kohteisiin kuten peruspalveluihin. Ei ainakaan keksitä uusia byrokraattisia himmeleitä!

Ei veronkorotuksia!
Kunnan tehtävä on tuottaa lakisääteiset peruspalvelut. Uusia kivoja hankkeita ja tärkeitä kohteita on kuitenkin aina helppo keksiä ja perustella. Ei voi kuitenkaan olla niin, että on kunnan tehtävä tuottaa kaikki hyvä maailmassa. Kunnan on ensisijaisesti huolehdittava siitä, että sen peruspalvelut ovat kunnossa. Verovarojen käyttäminen muuhun erityisesti silloin, jos se johtaa verotuksen kiristymiseen tai säästötoimiin peruspalveluissa on moraalisesti arveluttavaa. Espoolaisten lompakoiden kannalta on yhdentekevää, kerääkö kunta rahat kunnallisveron, kiinteistöveron tai vaikka palvelumaksujen nimellä. Näitä ei juuri kukaan voi välttää. Eikä ole järkeä siinäkään, että esimerkiksi asumista ja työntekoa verotetaan niin ankarasti, että osa työssäkäyvistäkin tarvitsee asumistukea.

Otan mielelläni vastaan Espoon kehittämiseen liittyvää palautetta ja kysymyksiä.

Jos olet asioista samaa mieltä kanssani, paina Tykkää.